Ylivieskan seutukuntayhdistys jatkaa supistetulla budjetilla vuonna 2018

Ylivieskan seutukunnan seutuvaltuusto syyskokouksessa käsitteli yhdistyksen toiminnan jatkoa ja seutuhallituksen esityksestä vahvisti, että yhdistyksen jäsenmaksu seutukunnan kunnilta on 5,7 €/as vuonna 2018. Keskustelua käytiin siitä, onko nyt oikea aika seutukuntatyötä supistaa voimakkaasti, kun EU:n ohjelmakausi on puolessa välissä ja maakuntahallinnon uudistus niin SOTE:n kuin aluehallinnon osalta on kesken. Seutuvaltuusto päätti kuitenkin nyt, että seutuhallituksen esityksestä yhdistys jatkaa supistetulla budjetilla vuonna 2018. Budjetin loppusumma on 712 037 € vuonna 2018 ja portaittain on suunnitelmana laskea edelleen jäsenmaksua vuonna 2019. Vuoden 2019 jäsenmaksusta vahvistamisesta päättää seutuvaltuusto syyskokouksessa vuonna 2018.

Seutukunta ei varaa rahaa vuonna 2018 ulkopuolisille projekteille.  Osaamisen ja TKI-toiminnan kehittämisessä on seutukunta rahoittanut Centrian, Jedun, Kerttu Saalasti-instituutin ja osittain muitten toimijoitten seudullisia ja alueellisia tärkeitä EU-projekteja. Seutukunta ei myöskään aloita mitään uusia hankkeita, vaan vie loppuun nykyiset hankkeet, joista osa jatkuu vuoden 2019 loppuun. Joitain uusia hankkeita on, joihin on tulossa rahoitus. Ne siirretään joustavasti uusille hallinnoijille. Tarpeen mukaan arvioidaan, tuleeko soveltaa liikkeenluovutusperiaatetta.  Seutukuntayhdistyksen purkamisesta ei ole tehty mitään päätöstä, vaan asia käsitellään siinä vaiheessa, kun nähdään, mitä velvoitteita yhdistyksellä mahdollisesti on vielä vuoden 2019 lopussa.

Seutukuntayhdistys tukee uuden toimintamallin löytämisestä hankehallinnointiin Ylivieskan seutukunnassa ja yliseudullisissa hankkeissa sekä EU-projektien kuntarahoitukseen. Tavoitteena on edetä joustavasti ja vahvistaa jo osittain isompien seutukunnan kuntien soveltamaa kuntalähtöistä toimintatapaa.  Kuntarahoitukset eri hankkeille haetaan kunnista suoraan ja esimerkiksi hankehallinnoinnissa voidaan toteuttaa isäntäkuntamallia. Kuntien kannalta optimaalista voisi olla se, että jopa EU-hankkeet olisivat kuntakohtaisia tai muutaman kunnan yhteisiä. Tällainen hanke on esimerkiksi seutukuntayhdistyksen toteuttama Eteenpäin ESR -hanke pilot -kuntina Alavieska ja Merijärvi pitkäaikaistyöttömyyden aktivoinnissa.

Kokonaisuudessa näyttää siltä, että uudessa maakuntaohjelmassa 2018 – 2021 seudullisuuden ja alueellisuuden merkitys heikkenee tai on hyvin vähäisessä roolissa. Koordinaatio on siirtymässä maakuntatasolle aluekehittämisessä. Oulun kaupunki edustaa 60 % maakunnan väestöstä ja Oulun merkitys kasvaa entisestään maakunnassa. Onko tämä suuntaus hyvä vai huono Pohjois-Pohjanmaan kannalta, pohditutti seutuvaltuustoa ja ylipäätään se, että seutukunnan toimintakykyä heikennetään juuri nyt? Suuren haasteen aiheuttaa Ylivieskan seutukunnalle ja sen kunnille työvoimansaatavuus.  Hankikivi etenee, mutta myös muu yritystoiminta tarvitsee talouden kasvaessa osaajia. Koko Suomessa kilpaillaan osaajista. Väestö on kasvanut 10 vuoden jaksossa vuonna 2014 Ylivieskan seutukunnassa, väestönkasvusta vuoden 2014 jälkeen on vastannut Ylivieska. Kokonaisuudessa seutukunnan väestö on vuoden 2014 jälkeen alkanut vähentymään. Nyt tarvitaan uusi rakentuva maakuntahallinto, oppilaitokset ja kunnat ja uusia innovaatioita, että voidaan vastata työvoiman saatavuuskysymykseen, totesi lopuksi seutujohtaja Timo Kiema, esitellessään vuoden 2018 – 2019 toimintasuunnitelmaa.

 

Lisätietoja: Timo Kiema, timo.kiema@ysk.fi, 050-5908044

Donetti