Seutujohtajan terveiset

Maakuntahallinnon uudistuksessa seutukuntayhdistys ei ole virallisena osapuolena suoraan, vaan jäsenkuntiensa kautta. Monia edunvalvontaan liittyviä kysymyksiä on noussut esille koskien aluehallinnon uudistusta, jossa lakiluonnos aluekehittämisestä ja kasvupalveluista on juuri lausuntokierroksella. Siihen on valmisteltu neljän seutukunnan (Ylivieskan, Raahen, Nivala–Haapajärven ja Haapaveden–Siikalatvan) yhteinen lausuntoluonnos. Tavoitteena on, että kaikki neljän seutukunnan kunnat tekevän lausunnon saman hengen mukaan.

Tämän vuoden aikana neljä seutukuntaa työstävät alueyhteistyön uutta suuntaa. Ainakin yhdestä asiasta ollaan varmoja: edelleen tarvitaan omaa kunta- ja aluelähtöistä edunvalvontaa ja yhteistyötä laajemmissa eturistiriidattomissa teemoissa kuten saavutettavuus/logistiikka sekä elinkeinotoiminnan alueellinen osaaminen (ammatillinen koulutus ja yritysosaaminen, esim. viennin kehittäminen).

Onko maakuntahallinnon uudistus pikemmin repinyt kuntakenttää auki kuin yhdistänyt sitä? Onko muodostumassa kuntien kannalta pelätty väliportaan hallinto myös alue- ja elinvoimakehittämisessä kunnan ja valtion väliin? Suomessa on pitkään uskottu valtion ja kuntien kaksinapaiseen järjestelmään. Kaikki asiat ovat jossain vaiheessa tiensä päässä, mutta kunnat ovat kuitenkin yhteiskunnan perusta. Erittäin suuri huoli kunnissa on, rajoittaako uusi kasvupalvelulaki ennakoivaa elinkeinotoimen kehittämistä. Voimakkaita kannanottoja on tullut pääkaupunkiseudulta ja suurista kaupungeistakin, vaikka niille on luvattu erillisjärjestelyjä. Muut alueet joutuvat tässäkin eriarvoiseen asemaan.

Onko nykyhallitus määrätietoisesti ajamassa kuntaliitoksia maakuntahallinnon uudistuksella? Isot pärjäävät ja pienet, sirpaleiset alueet kuten Pyhä- ja Kalajokilaakson kunnat kärsivät. Loppupeleissä maakuntahallinnon uudistus todennäköisesti pakottaa kuntia liitoksiin. Oma näkemykseni on, että ilman kiinteää ja hyvää kuntien yhteistyötä, seudullisuutta ja alueyhteistyötä meidän alueemme kaltaiset sirpaleiset kuntarakennealueet eivät pärjää.

Neljän seutukunnan seutujohtajat ovat asiantuntijoiden kanssa istuneet ja miettineet alueellisen yhteistyön tulevaisuutta. Toukokuun 31. päivänä seutukunnat järjestävät ison kuntatapaamisen Raahessa, ja siellä on tavoitteena pyrkiä luotaamaan alueellisen yhteistyön tulevaisuutta neljän seutukunnan alueella.

Kaikesta huolimatta hallinnollisten uudistusten keskellä elinkeinoelämässä näkyy piristymisen merkkejä, ja suoranaista työvoimapulaakin alkaa jo olla. Elinvoiman kehittämisessä näyttää tulevan hyvin keskeiseksi teemaksi, miten saadaan houkuteltua työikäisiä ihmisiä alueemme kuntiin töihin. Suurta roolia tulevaisuudessa tuleekin näyttelemään, kuinka vetovoimaisia ja houkuttelevia kunnat ovat. Pärjäämmekö Oululle, Tampereelle, Jyväskylälle, Vaasalle, Rovaniemelle ja Seinäjoelle? Keskeiseksi vapaa-ajan, koulutuspalveluiden ja työpaikkojen lisäksi tulee kykymme osata tehdä kunta- ja aluemarkkinointia. Mistä löytyy kunta- ja aluemarkkinoinnin ammattilaiset meidän alueellemme? Suurissa keskuksissa heitä näyttää olevan.

 

 

Donetti